Sometun verkostoitumispaikaksi valikoitui aikoinaan sattumalta suomalaisille uusi, kiinnostavalta tuntuva Ning-palvelu. Vaikka matkan varrella Ning on muuttunut maksulliseksi ja karkottanut sen myötä iloisen somettelu-häröilyn, palvelua voi kiittää monesta. Se on hiukan kaoottinen, kun monta juttua on ympätty yhteen. Mutta silti se toimii kivasti ja ainutlaatuista on asioiden löytäminen. Vanhat juttu pulpahtelevat pintaan, kun niitä löydetään. Kaikki on tallessa ja saatavilla.
Sometun juhlaharjoitus:
Etsi vanha kiinnostava keskustelu tai ryhmä ja herätä se henkiin. Herättäminen käy kätevästi: kommentoi, kommentti nousee Sometun etusivulle.
Sometun 5-vuotisjuhlien valmistelu synnytti ideamyrskyn. Ottaisimmeko varaslähdön? Nettipuuhastelua ennen ja jälkeen juhlien?
Sometun Ningin vanhojen keskustelujen tai ryhmien uudelleenlämmittely
Etsi Ningistä kiinnostavia keskusteluja tai ryhmiä, jotka ovat vähintään vuoden olleet hiljaisina. Kirjoita niihin jotain keskustelua aktivoivaa.
Puhujakulmaus
Kirjoita Sometun Ningin blogiin puheenvuorosi. Seuraa ja kommentoi muiden puheenvuoroja.
Miten somen avulla helpotetaan kognitiivista kuormaa ja torjutaan infoähkyä?
Osallistu keskusteluun Sometun Ningissä. Jos tiedät opiskelun ajanhallintaan sopivia linkkejä, vie ne Virtuaali-Qelluntaissa perustettuun Diigo-ryhmään.
Miten somen avulla syvennetään osaamista ja ymmärrystä?
Joka vanhoja muistaa, sitä. Vaan onpa tämä netin ominaisuus toimia muistin jatkeena mielenkiintoinen. Ning-palvelu, joka silloin aikoinaan löydettiin pajan taustapaikaksi, on osoittautunut kaikista puutteistaan hyvin mielenkiintoiseksi. Ningiin voi perustaa keskusteluita, teemaryhmiä, kirjoittaa blogia, lisätä kuvia, videoita, ilmoitella tapahtumista, verkottua ihmisten kanssa. Ja kaikki jää talteen. Hakujen avulla vanhoja asioita tavoittaa helposti.
Muisteluita ja tarinoita on myös ihmisten blogeissa ja muualla. Sometun jäsen numero 500 (20.10.08), Annu Jokela-Ylipiha, kertoi Sometu-blogissa omasta reitistään verkostoon: "Löysin Sometu-verkoston työpalaverissa, jossa pohdimme tarvetta soluttaa aikuisten datanomi-koulutukseen ymmärrystä sosiaalisesta mediasta. Yhteistyökumppanini Ari Rapo usutti minut avaamaan netin ja kirjautumaan sometuun. Kappas vain, olin 500. jäsen."
Perjantaina 16.11. vuonna 2007 ja vuonna 2012. Mikkelissä Otavankadulla silloin ja jälleen. Sometun Ning-palvelun ensimmäiset jaetut videot esittelevät alkuperäisen pajan pitopaikkaa: ulkoa ja sisältä. Nyt samoissa tiloissa toimii nuori yritys Dreamdo. Ville Venäläinen, joka kuvasi myös aiemmat videot (ei vain puhunut mitään videoilla) haastatteli Lasse Leposta, joka toivottaa perjantaina Mikkeliin saapuvat tervetulleiksi: http://embed.bambuser.com/broadcast/3142351
"Eilen ilmestyneessä MikroBitti-lehdessä Kari A. Hintikka kertoo, kuinka suomalaista Jaiku-palvelua
käyttäneet seminaariosallistujat kävivät reaaliaikaista
kommenttikeskustelua ja mukaan mahtui myös niitä, jotka eivät olleet
seminaarihuoneessa vaan seurasivat verkon kautta esityksiä. Tässäpä siis
ehdottomasti aihe, johon Vaparetken kannattaa tehdä tutustumismatka
ystävien kera."
Noihin aikoihin älykästä verkkokeskustelua käytiin nyyseissä (newsgroups, uutisryhmissä), joihin ei noin vain pujahdettu – neuvoihan Jukka Korpelakin Nyysioppaassaan ensin katselemaan ja kuuntelemaan jonkin verran (ei ehkä ihan kuukautta paria), ennen kuin ryhtyisi itse keskustelemaan. Pahalla katsottiin perusasioitten kyselijöitä. Jaiku vapautti turhasta etikettikikkailusta ja FAQ-osaston tankkaamisesta. Vapaa rönsyily ja nokkela huumori kukkivat asiajuttelun rinnalla. Apua sai kysyä ja sitä annettiin.
ITK-konferenssissa keväällä 2008 kerrottiin opettajien verkottumisesta ja uuden toimintakulttuurin kehkeytymisestä:
Sometu on varmasti sisäänlämpiävä sisäpiiri, josta ulkopuolinen ei ihan ota tolkkua. Sisäpiiri syntyy meisyydestä, johon liittyvät kaveripiirin lisäksi yhteiset muistot, yhdessä kuviteltu tai haaveiltu tulevaisuus sekä sanat ja käsitteet.
Kuppikunnilla ja yhdistyksillä on erilaisia keinoja ottaa uusia jäseniä. Voidaan vaatia asumista tietyllä paikkakunnalla, kuulumista tiettyyn ikäryhmään tai jäsenmaksun maksamista. Sometu toimii enimmäkseen verkossa avoimena ja vapaana verkostona, jota löyhästi pitää yhdessä nimeen liittyvä agenda: Sosiaalinen media oppimisen tukena.
Mukaan voi tulla kirjautumalla Sometun Ning-palveluun. Jäsenmaksuja ei peritä, virallisia kokouksia ei pidetä ja kun raha ei pyöri, toimintaa ei raportoida eikä tarkkailla. Kuka tahansa voi tehdä aloitteita, perustaa ryhmiä, kutsua uusia ihmisiä mukaan, aloittaa keskusteluita (kun liikutaan asiallisen toiminnan rajoissa, on niitä rajoja koeteltukin).
Sometu ei toistaiseksi ole järjestänyt yhtään sellaista tapahtumaa, johon ei olisi uskaltautunut joku uusi ihminen. Hauskimpien uteliaiden tapahtumaosallistujien joukkoon kuuluu eittämättä vuoden 2011 Sometu-pikkujouluun saapunut Helena Mykrä, joka kuvaili matkaansa: "Kerroin kotiväelle, että menen pikkujouluihin. En tosin tunne sieltä ketään. Ja pikkujoulun nimikin on näkymätön pikkujoulu."
Pauliina Mäkelä löysi Sometuun ITK-päivillä -09 ja sillä matkalla edelleen, erilaisissa työtehtävissä ja itsenäisenä yrittäjänä pitkän palkkatyöuran jälkeen. Pauliina kirjoitti omia muisteluitaan Sometu-blogiin.
Sometulla oli tosiaan parin vuoden ajan blogi, joka toimi lähinnä viikkotiedotteena. Blogiin kirjoiteltiin alkuvaiheessa myös muutamia henkilöhaastatteluita. Tiedottaminen siirtyi entistä enemmän Twitteriin ja verkostoviesteihin. Viimeksi mainitut on säilötty miltei alkumetreiltä saakka Sometu-wikiin.
Sometu-verkoston taustalla on vuosien ajan häärännyt joukko vapaaehtoisia ja vuoden -09 toukokuulta myös muutaman viikkotunnin verran hankevaroin palkattu konehuoneen pääkäyttäjä. Verkostoissa on aina silloin tällöin häiriöitä eli kaivataan teknistä apua ja moderointia. Toisinaan on myös hyväksi nostaa mielenkiintoisia asioita esiin ja innostaa ihmisiä eli luoda mahdollisuuksia ja auttaa hyviä alkuja eteenpäin. Tämä toiminta on sekä nettikätilöintiä (synnytysapua) että nettifasilitointia (helpottamista, avustamista).
Välillä toki tarvitaan myös näkyvämpää organisointia, kuten tapahtumien järjestämistä, talkooporukoitten kokoamista ja muuta perinteistä kylätoiminnan järjestelyä. Taustatyö näkyy, kun sitä ei tehdä. Hyvin tehty taustatyö on luontevaa ja huomaamatonta. Nopeus syntyy vapaaehtoisten joukolla, aina joku päivystää. Kiitos tästä koko konehuoneelle!
Konehuoneen pääkäyttäjänä ahkeroi tällä hetkellä kolmas pestattu, Eija Kalliala (kesä 2012 alkaen). Häntä ennen Pauliina Mäkelä (kesä 2010 - 2012) sai vuoron Anne Ronkaalta (2007-2009 vapaahetoisena, sen jälkeen osa-aikaisena kesään 2010).
